Keskiaikakierros Viron linnoissa
Virittäydy keskiajan tunnelmaan Viron monissa linnoissa
Viron keskiaika alkoi 1200-luvun alussa ristiretkien myötä ja kesti 1500-luvun lopulla käytyyn Liivinmaan sotaan. Keskiajan tunnelmaan voi virittäytyä yhä lukuisissa linnoissa ympäri Viron. Tässä jutussa esittelemme niistä seitsemän.
Haapsalun piispanlinna
Haapsalun piispanlinna rakennettiin 1200-luvulla ja se oli alkuperäisessä aktiivikäytössä 1600-luvun loppuun saakka. Nykyään linnassa toimii keskiajan elämästä ja Haapsalun historiasta kertova Haapsalun linnan museo. Linnan historiaan kuuluu myös legenda Valkeasta daamista, joka kummittelee elokuisen täysikuun aikaan Haapsalun tuomiokirkon kastekappelin ikkunassa.
Tarina kertoo erään tuomioherran rakastuneen tulisesti virolaisneitoon ja tuoneen tämän kuoripojaksi puettuna linnaan, jotta rakastavaiset saisivat viettää enemmän aikaa yhdessä. Kun kielletty juoni paljastui, rangaistus oli karu: tuomioherra heitettiin vankikoppiin odottamaan nälkäkuolemaa ja neito muurattiin elävältä rakenteilla olleen kastekappelin seinään. Siitä lähtien neidon rauhaton sielu on käynyt kappelin ikkunalla suremassa menettämäänsä rakkautta.
Lähde: Rivo Veber, Toolbox
Kuressaaren linna
Kuressaaren linna kohosi Saarenmaalle 1300-luvulla. Ensi alkuun se toimi piispan tukikohtana, sittemmin linnoituksena Tanskan, Ruotsin ja Venäjän alaisuudessa.
Useaan otteeseen uudistetussa ja laajennetussa linnassa toimii tätä nykyä Saarenmaan museo, joka on yksi kiinnostavimmista keskiaikaa esittelevistä virolaismuseoista. Lisäksi museon näyttelyissä voi tutustua esimerkiksi neuvostohistoriaan ja Saarenmaan luontoon. Linnan pihamaalla seisoo puolestaan Viron vanhin taistelukunnossa oleva tykki, Ruotsin Eskilstunassa vuonna 1803 valettu kenttätykki nimeltä Kotkas (suom. Kotka).
Kuressaaren linnassa ja sen näyttelyissä voi vierailla myös virtuaalisesti.
Narvan linna
Viron itärajalla seisova Narvan linna tunnetaan myös Hermannin linnoituksen nimellä. Sen tarkkaa rakennusaikaa ei tiedetä, mutta linnan arvioidaan ilmestyneen Narvajoen rannalle 1200-luvun toisella puoliskolla. Nykyilmeensä linna sai 1300–1500-luvuilla.
Narvassakin linna palvelee modernia ihmistä museona. Narvan museon perusnäyttelyssä kerrotaan linnan pitkästä historiasta. Linnan pohjoispihalla pääsee tutustumaan 1600-luvun käsityöläiskaupunginosaan, taidegalleriassa on puolestaan esillä töitä museon taidekokoelmasta. Hiljattaisen entisöinnin jälkeen avoinna on myös linnan itäsiipi, jonne vierailijat eivät aiemmin päässeet.
Linnan tornista kelpaa ihmetellä kapean rajajoen toisella laidalla sijaitsevaa, Venäjälle kuuluvaa Ivangorodin linnoitusta sekä kaksoiskaupungin asukkaita pitkään työllistänyttä, nykyisin suljettua Kreenholmin tehdasaluetta. Narvan historiasta kiinnostuneen kannattaa tehdä lisäksi erillinen kierros Narvan Victorian linnakkeen kasematteihin.
Rakveren linnoitus
Muinaisajan lopulla Rakveren linnoituksen paikalla sijaitsi yksi silloisten virolaisten suurimmista linnoituksista nimeltä Tarvanpää. Tanskalaiset korvasivat sen omallaan ilmeisesti 1200-luvun alkupuoliskolla, mutta 1600-luvulla käydystä Puolan ja Ruotsin sodasta lähtien linnoitus on ollut raunioina.
400 vuotta myöhemmin Rakveren linnoitus on kuin aikansa linnaelämää kuvaava teemapuisto, jossa voi eläytyä ritariksi tai sotilaaksi, osallistua työpajoihin ja tutustua historianäyttelyihin. Vierailla voi myös kidutuskammiossa, kuolonkammarissa ja helvetissä.
Linnoituksen välittömässä läheisyydessä seisoo jykevä pronssiveistos, Tarvas, joka kuvaa Tarvanpäälle nimensä antanutta muinaishärkää. Vuonna 2002 Rakveren kaupungin 700-vuotisjuhlien kunniaksi pystytetyn patsaan on veistänyt virolaistaiteilija Tauno Kangro.
Marvin Kuhr
Simo SeppNarvan linna
Vastseliinan piispanlinna
1300-luvulla rakennettu Vastseliinan piispanlinna oli keskiajalla suosittu pyhiinvaelluskohde. Jokien ja vallihaudan ympäröimä linna kuitenkin raunioitui Suuressa Pohjan sodassa vuonna 1702.
Tätä nykyä piispanlinnan mailla vierailijoita odottavat paitsi linnan rauniot, myös Keskiajan elämyskeskus, Pyhiinvaeltajien talo ja keskiajan innoittamaa ruokaa tarjoileva kievari.
Lähde: Karl Markus Antson, Toolbox
Paiden vallitorni ja ritarilinnan rauniot
Keskellä Viroa sijaitsevaa Paiden pikkukaupunkia vartioi komea Paiden vallitorni, joka oli aikanaan osa yhtä komeaa ritarilinnaa. Linnan rakennustyöt alkoivat vuonna 1265, ja seuraavalla vuosisadalla sen ympärille rakennettiin konventti. Vuosisatojen saatossa pahoin kärsinyt linna on tätä nykyä raunioina, mutta sen torni on entisöity vanhaan loistoon.
Tänä päivänä tornissa pitää majaansa koko perheelle suunnattu Historiakeskus Wittenstein, jossa sukelletaan Paiden ja koko Viron historian syövereihin. Aikakoneena toimii hissi, jolla matkustetaan kerroksesta ja aikakaudesta toiseen. Muinaisajasta nykypäivään vievän matkan aikana tutuiksi tulevat muun muassa ritarit, noidat, tsaarin aika ja neuvostovuodet.
Paiden vallitorni tunnetaan myös Pitkän Hermannin tornina. Sillä onkin kaima Toompean linnassa Tallinnassa – pääkaupungin Pitkän Hermannin tornin huipulla liehuu Viron lippu valoisaan aikaan vuoden jokaisena päivänä. Lisäksi Pitkän Hermannin tornit löytyvät tässä jutussa mainituista Kuressaaren ja Narvan linnoista.
Lähde: visit järva
Last updated
04.05.2024